Alles gut

Niin oli tämäkin aamu käsillä, jolloin menin viimeistä työpäivää tekemään harjoittelupaikkaani, AC Overwegiin. Kävin kaupan ja kukkakaupan kautta, koska halusin viedä jotain tarjottavaa: ihanaa suklaata ja tutorilleni ostin tulilatvan sellaisessa metallista kudotussa pienessä kastelukannussa. Ilma oli kostea ja hieman painostava, taivas oli pilvinen ja mulla oli kamerakin mukana, mutta jostain syystä ei pilvinen sää houkuttele hirveästi ulkona kuvaamaan: aurinkoisella säällä kaikki näkyy paremmin, värit kirkkaampina ja paljon kauniimpana. 

Oli ihan erilainen tunne heti aamusta, kun tiesin, että olen siellä enää tämän päivän. Kävin "ostoksilla" talon omassa pikku puodissa ja kantamukset senkun lisääntyi... :D Enkä ole tosiaan edes pakannut, koska mä tartten sen yhden matkalaukun ja sen haen huomenna. Mulla siinä kauaa mene kun heitän nämä kamani läjään ;) Meidän lento lähtee Amsterdamista 20.35 paikallista aikaa eli Suomessa on kello silloin tuntia enemmän eli 21.35. Takaisin tähän päivään... 

Olin aamulla puutöissä ja siellä oli kivan vähän porukkaa; auttelin samaa miestä kun eilenkin ja saatiin autoja vähän valmiimmaksi :) Kahvit juotiin niinkuin aina, mutta lumi ei tehnyt enkeliä eteiseen ja sain nauraa niinkuin yleensäkin. Sitä on tullut tehtyä tuolla kyllä kiitettävästi ja hyvä niin. Sen mä kyllä huomaan, että miesten kanssa on useimmin sellaista vitsailua ja nauramista enemmän kuin naisten kanssa; toki on sielläkin, mutta aika velikultia ovat miehet tuolla. Pojat ovat ikuisesti poikia tai jotain semmoista :D 

Lounaalla totesin olevani tyytyväinen, ettei mun tartte enää syödä nuudeleita, joita mä oon nyt viis viikkoa lounaaksi syönyt leivän kera, päälle banaani tai appelsiini..En syö niitä vähään aikaan :D Sain yhdeltä naiselta pienen lahjapussin: hän oli itse tehnyt sellaisen pienen taulun mulle, se oli tosi suloinen ja olin tosi otettu ja kiitollinen. 

Lounaan jälkeen aloin pelaamaan muutaman asiakkaan kanssa Rummikubia: olen oppinut sen ja yhden toisen uuden pelin...Sitten hain kamerani, otin muutamia valokuvia ja oli aika siirtyä lichte handveerdigheitin puolelle. Mulla on kamerassa kuvia sieltä Kinderdijkin tuulimyllyalueelta ja näytin niitä "piirtäjä"miehelle, joka on siellä viettänyt lapsuutensa. Sen miehen kanssa on ollut kiva jutella, se on nähnyt paljon maailmaa ja hirmu hyvä piirtämään yms. Näin sen hienon mosaiikkityön valmiina kehyksineen, se oli kyllä zo mooi :) Iltapäiväkahvit, jonka jälkeen tein itselleni pari sukunimikylttiä ulko-oveen: halusin kokeilla sellaista puunkoristelupoltinta (en nyt muista mikä sen oikea nimi on) ja olin aina nuuhkinut sitä tuoksua, koska se muistutti puilla lämmitettävää saunaa :) Eräs nainen halusi itselleen samanlaisen, joten tein hänellekin sellaisen, mutta etunimellä.

 Oli aika lähteä eteiseen, sitäkin viimeistä kertaa ja siinä sitten hyvästelin asiakkaita, katselin kun he yksi kerrallaan haettiin ja eteinen hiljeni. Mulle tuli tosi haikea olo ja sitten katsahdin ulos ovesta, jotka ovat lasiset ja talon edessä on sellainen kivinen paalu, noin metrin korkea. Silmiini osui siinä oleva sydän ja ihmettelin, miten en ollut aiemmin huomannut sitä? Tai sitten en vaan muista sitä. Se näkyi niin selvästi ja mulle tuli sellainen olo, että kaikki on hyvin ja this is it. Hyvästelin työntekijät, mutta tutoriani en nähnyt, joten lähdin bussipysäkille.

Bussissa istuessani sitten katsoin, että sisään tuleekin mun tutorini ja hän sanoi kuskille, että hän tuli vaan tuomaan lahjan tuolle naiselle kun olin kerennyt lähteä :D Siinä me sitten keskellä bussikäytävää kolminkertaisin   poskisuudelmin kiitimme toisiamme ja mä ilahduin kovasti. Hän oli hypännyt autoon ja just kerkes sinne bussiin ennen kuin se lähti. Viimeiset vilkutukset ja sinne jäi. Katselin jo tutuksi tulleita maisemia ja varsinkin noita ihania vanhoja puita; mietin vain, että näinkö nopeasti se 5 viikkoa on mennyt? Hieman epätodellinen olo, että nytkö tää loppuu ja mä lähden oikeasti kotiin...No vielä on onneksi perjantaipäivä aikaa käydä ostamassa sen matkalaukku ja pakata...:D

Meillä oli sovittuna kyläily Idan luona, jonne samaan majapaikkaan oli maanantaina tullut Suomesta yksi uusi tyttö. Hän opiskelee kampaajaksi ja oli luvannut leikata mun ja vuokraemäntäni hiukset, ihan harjoittelumielessä. Ida oli leiponut omenapiirakkaa, joka paistui sillä aikaa, kun meiltä lyheni hiukset. Tulipas taas kevyempi ja ilmavampi olo päähän :D Siellä me istuttiin jonkun aikaa ja juteltiin kaikenlaista...ja tietysti syötiin sitä omenapiirakkaa, kermavaahtoa lisukkeena...

Me kotiuduttiin sitten vähän ennen yhdeksää ja meillä oli päivällinen odottamassa, mikä maistuikin tosi hyvältä. Viimeinen yhteinen ateria täällä. Hengailin vielä tovin alakerrassa perheen tytön kanssa, mitattiin häneltä verenpaine, joka oli työlästä, koska uuden mittarin toimimattomuus kummastutti ja loppujen lopuksi kekkasin, että laturin valittava volttimäärä oli liian alhainen ja kun löydettiin sopiva (9 v) niin johan alkoi mittari toimimaan. Paineet oli kohdillaan, mä sanoin hyvät yöt ja lähdin yläkertaan. Kello on nyt vähän vajaa yksi, alan kohta nukkumaan. Viimeinen yö tässä ihanassa huoneessa <3

Resto VanHarte

Huomenna se sitten koittaa: mun viimeinen päivä AC Overwegissa, sain tänään kaksi ihanaa korttia <3 Tänään ei enää aurinko paistanut, nukuin vähän yliaikaa (en onneksi paljoa) ja koska mun piti mennä suihkuun niin menin vähän myöhässä töihin. Suoraan kahville ja sitten olikin puutöiden vuoro. Siellä se yksi upea mosaiikkiperhonen tuli valmiiksi ja mies otti sen kotiinsa lähtiessään; vaimo on varmasti ilahtunut kun sen saa :) 
Lounas, jonka jälkeen leivontaa: tällä kertaa suolaista, ihan kivaa vaihtelua keksien leipomiselle :D Kiva päivä,vaikka hyvästelin jo osan asiakkaista, jotka eivät tulisi enää torstaina. 
Non-verbaalisesta viestinnästä olen kyllä oppinut tosi paljon, koska ei ole yhteistä kieltä. Ihmettelen miten sitä voi ymmärtää toisen ihmisen sanomista, vaikka se sanoo sen eri kielellä eikä välttämättä ehdi sanoa kun pari sanaa, tai puhe on epäselvää. Se on tosi hienoa; mä luulen, että jos on avoin ja ottaa vastaan sen kaiken muunkin, kun sanallisen viestinnän, oppii monin eri tavoin lukemaan ja kuuntelemaan toista ihmistä.

Mä oon ihan hirveän innostunut opettelemaan nyt hollantia, se on ihan mun kieli :D Mä oon aina tykännyt eri kielistä, mutta ei mua inspiroi yhtään opetella esim.espanjaa tai ranskaa, niin kauniilta kun se kuulostaakin. Ehkä toi englanti-saksa-sekoitus/yhdistelmä on jotenkin vaan niin mielenkiintoinen. Mukava on kyllä englantiakin puhua, vaikka kielioppi ei varmaan ihan nappiin menekään ja sanatkin on välillä vääriä tai kateissa, hyvää harjoitusta ;) Saas nähdä mitä kieltä mä puhun kotona, koska täällä mä ajattelen aika paljon englanniksi asioita. 

Meidät oli Idan kanssa kutsuttu vuokraemännän toimesta Resto VanHarte-ravintolaan, jonne mentiin sitten puol kuuden aikaan. Ida tuli yhden uuden suomalaistytön kanssa. VanHarte-ravintoloita on siis eri puolella Hollantia ja heidän tarkoitus on kerätä mm.yksinäisiä ja eristäytyviä ihmisiä syömään toistensa seuraan. Täytyy tutustua toimintaan vähän paremmin. Jos kiinnostaa: restovanharte.nl, josta voi katsoa tarkemmin. 
Söimme maukasta tomaattikeittoa patongin ja maustevoin kera, sitten pastaa ja lihakastiketta (oli hieman outo yhdistelmä) ja jälkkäriksi lettua jätskin kera, lekker :) Olikin jo nälkä ja hyvin maistui...Pari tuntia siellä meni ja ihania nuoria/lapsia hoiti tarjoilua aikuisten kanssa. Siellä oli Leonardo da Vinci-koulun opiskelijoita, joita mun vuokraemäntäni opettaa ja ne oli tosi suloisia. Ei me niiden kanssa juurikaan juteltu, mutta samassa pöydässä istuttiin, siellä oli meidän yksi asiakaskin: oli oikein kiva, kun heti ovesta sisään tullessa näin yhden "tutun" :D

Tänne tullessamme olikin jo melkein aika mennä nukkumaan: vielä yksi päivä edessä, morgen is mijn laatse dag :)

Windmolens in Kinderdijk

Ihana herätä aurinkoiseen aamuun, pääkipukin oli laantunut. Otin oman kamerani mukaan tänään; tahdon ottaa kuvia muistoksi. Kaikki keneltä kysyin, halusivat olla kuvattavana ja tosi hyvin onnistui kuvat, he osaavat olla kameran edessä jotenkin tosi luonnollisesti. Luvan kanssa tietenkin kuvia otin enkä julkaise niitä missään, ne jäävät minulle muistoksi <3

Katselin tänään myös vähän mitä ostaisin tuolta, koska haluan osaltani tukea heidän toimintaansa ja sen jatkumista. Toimistoon tehdystä kaupasta on muotoutunut aivan ihana pikku putiikki. 

Olin aamupäivän taas puutöissä ja tein erään miehen kanssa, jota ennenkin olen autellut, puisia autoja (tai lähinnä niiden pohjia ehdittiin tekemään), joita en valitettavasti valmiina välttämättä näe. Mutta meillä oli tosi hauskaa tehdessämme :) Kahvit päästiin juomaan ulos (niin kuin eilenkin) ja oli tosi lämmintä. Lounaan jälkeen menin ulos ja otettiin kuvia siellä muutaman asiakkaan kanssa. Yksi oli se nainen, joka antoi eilen mulle sen kirjeen ja hänellä oli laatikossa kaikkia erilaisia simpukoita, kotiloita ym.mitä hän on kerännyt jostain rannalta. Otin niistäkin kuvia ja lupasin lähettää niitä hänelle. 

Iltapäivän vietin kevyissä käsitöissä, missä juttelin erään miehen kanssa tuulimyllyistä yms. Kerroin hänelle, että olen menossa katsomaan tuulimyllyjä tänään. Huomenna voin näyttää hänelle kuvia sieltä. Upea paikka ja jos oikein ymmärsin, mies on syntynyt siinä läheisessä pikkukaupungissa. 

Mulla oli myös arviointikeskustelu päivän päätteeksi ja se meni hyvin, tai mun mielestä tosi hyvin, mutta mulla ei kertakaikkiaan ole mitään negatiivista sanottavaa tästä harjoitteluajasta. No okei, sää olis voinut olla parempi :D Se onkin ainoa, joten aika hyvin vai mitä?? Uskon, että saan tästä paljon myös tulevaisuutta varten, mutta tällä hetkellä mä elän niin täällä hetki kerrallaan, että sen aika tulee sitten myöhemmin. 

Söimme päivällisen ja lähdimme ajamaan Kinderdijkiin tuulimyllyjä katsomaan. Hieno paikka kaikkinensa, vähän eri kokoisia myllyjä: aika monessa oli asukkaita ja olisi kyllä mahtavaa nähdä millaisia asuntoja niistä mahtaa olla. Täällä on niin kauniita taloja ja pihoja, että niitä ei voi kun ihailla.

Taivas oli hienon värinen ja kun lähdimme, aurinko näkyi pilvien takaa kirkkaan oranssinpunaisena pallona, mutta valitettavasti olimme jo autossa enkä saanut sitä kuvattua :)
Ajomatkalla molempiin suuntiin näkyi myös paljon lehmiä ja lampaita, pari hevostakin. Kuulin käen kukkuvan myllyillä, sammakot kurnutti, sorsat ja hanhet kvaakatti, linnut pitivät omaa konserttiaan ja loppumatka me oltiinkin hiljaa; ihailtiin vaan kauniita maisemia, myllyjä ja taivasta. 

Mijn laatse Maandag heer

Eilen oli vallan liikuttava päivä töissä: monet jo kyselivät, että onko nyt minun viimeinen viikko ja kun sanoin, että on, he sanoivat "pity" ja yksi mies pyyhki silmiään, hän ei puhu englantia. Sain eräältä naiselta kirjeen, jossa hän kertoi kuinka hänestä on ollut kiva, että olen ollut siellä ja hän pitää minusta kovasti. Koska oli aurinkoista, pyysin häntä ulos ja hän alkoi itkemään :( Annoin hänelle sitten osoitteeni ja sähköpostiosoitteeni, koska voimme siten olla tekemisissä ja lupasin lähettää hänelle kuvia. Mä jäin miettimään sitä, että sillä naisella on ollut todella paljon vaikeuksia, sairauksia ym. ja silti se on aina iloinen ja optimistinen; aivan mahtava ihminen. Hän näyttää mulle aina uusia valokuviaan ja eilen hän halusi ottaa meistä pari yhteiskuvaa ja tänään sain ne tulostettuna itselleni :)

Pääsin iltapäivällä Yogaan, joka oli hieno kokemus ja mä ihan meinasin nukahtaa sinne :D Siellä menikin aika tosi nopeasti ja ihana oli lähteä hyvillä mielin taas "kotiin": aurinko paistoi ja linnut lauloi ;) Täällä noita aurinkoisia päiviä kun ei liiemmin ole ollut :D 

Menin takapihalle istumaan vuokraemäntäni kanssa, juotiin teetä ja otin valokuvia, kuunneltiin Von Hertzen Brothersia ja katseltiin heidän videoitaan. Sain hyvän tilaisuuden esitellä bändin, koska hän kutsui minut keskiviikkona syömään VanHarte-ravintolaan, jonka nimi siis tarkoittaa sydämestä eli samaa kuin Von Hertzen :D

Söimme loput tekemäni kaalilaatikot päivälliseksi ja sitten olinkin loppuillan huoneessa: mulle tuli migreeni, ei mitenkään rajusti, mutta kuitenkin jouduin ottamaan kaksi särkylääkettä enkä meinannut saada nukutuksi. Aamulla olin iloinen, kun herätessäni huomasin pääkivun olevan poissa ja ulkona paistoi aurinko :)

Laatse weekend

Tuntuu hieman epätodelliselta, että nyt on tosiaan viimeinen viikonloppu, jonka täällä vietän tällä erää. Kun mä katselen tässä sängyssäni ulos ikkunasta, näen lehtipuun, palan taivasta ja talojen kattoja; jotenkin rauhoittava maisema ja tullut jo hyvin tutuksi. En haluaisi lähteä; en ihan vielä, mutta lapsia on kova ikävä eikä ajatus kesäloman alkamisesta, ystävien näkemisestä ym.tunnu yhtään huonolta vaihtoehdolta. Täällä on ollut ihan huippuhienoa ja olen tosi onnellinen, että pääsin tänne <3

Perjantaina oli ihana nukkua aamulla ja juoda aamukahvit rauhassa: täällä se vielä on rentouttavampaa, kun kotona, koska mulla ei ole ns.mitään kodinhoidollisia velvollisuuksia täällä ja kotonahan niitä on aina eli voin täällä vain nauttia kustakin hetkestä. Carpe Diem on helpompi toteuttaa :) 

Käytiin perjantaina torilla ja supermarketissa, joissa on muuten täällä ihan hirmuisesti  valikoimia ja mulla aina kestää tehdä ostoksia, koska valinnanvaraa on totuttua enemmän. Lähi-Alepa ei paljoa vaihtoehtoja tarjoa ja siellä asioiminen sujuu huomattavasti nopeammin :D Täällä on myös paljon paistoa vaille valmiita tuotteita: niin liha-, kana- kuin kasvisvalmisteitakin eli mm. pihvosia ja kaikenlaisia pyöryköitä, ei siis eineksiä.

Torilla oli hauska käydä, kun etsin kaalia aikomuksenani tehdä tänään kaalilaatikkoa, enkä muistanut mikä on kaali englanniksi. Vuokraemäntäni yritti kysyä torimyyjältä ja mä yritin selittää molemmille, että mitä mä tarkoitan :D Sitten oltiin jo jäljillä, mutta torilta sitä ei löytynyt, mutta supermarketista löysin :D Ohraryynejä en kyllä löytänyt, joten joudun tyytymään riisiin. Olis ehkä pitänyt alkaa jo aikaisemmin etsiä sitä ohraa: luulisi, että jostain sitä saa täältäkin?! No joka tapauksessa kaalilaatikkoa tänään valmistan ja Idakin on tulossa syömään, mokkapalat mukanaan, joten saadaan jälkkäriäkin...

Perjantai sujui rauhallisesti, olin itseksenikin täällä jonkin aikaa. Eilen eli lauantaina lähdin aamupäivällä keskustaan, missä tapasin Idan, tai tarkemmin sanottuna, hän löysi minut yhdestä kaupasta: en tiedä miten, mutta sinne tulla tupsahti ja sanoi aina kun hän näkee mut jossain, mä juttelen jonkun kanssa :D Ostin sellaisesta Intia-kaupasta turkoosin päiväpeiton ja rupesin juttelemaan myyjän/myyjien kanssa ja lopuksi sain elokuvasuosituksen Untouchable; täytyy katsoa se. Täällä on tosi helppo jutella ihmisten kanssa: siis niin, ettei se ole mitään yksinpuhelua :D En tiedä milloin musta on tullut niin kova puhumaan?? Enhän mä toki aina jaksa puhua ja välillä sosiaalisuus väsyttää, jolloin haluan olla omissa oloissani, mutta noin pääsääntöisesti mä taidan puhua aika paljon..hmm. :D

Ostelin eilen paljon tuliaisia: ihania kauppoja, mistä löytyy vaikka mitä kaikkea kivaa. Joitain juttuja täältä saa paljonkin edullisemmin kuin Suomesta, vaatteet ja kengät taitaa olla suht samanhintatasoisia. Nyt mulla on kyllä niin monta kassillista viemisiä, etten taida enempää voida ostella mitään..paitsi sen uuden matkalaukun :D

Aurinko on tänään pysytellyt piilossa: eilen oli oikein kiva, kun se paistoi ja oli oikein lämminkin, tuli ihan KESÄ mieleen :D Taitaa käydän niin, että mä lähden Kylmästä lämpimään :D (feat.Jukka Poika) 

Moussakaa & suklaakeksejä

Töissä on jo muutama asiakas kysynyt, että onko tämä viimeinen viikkoni täällä..ei ole, onneksi; vielä on ensi viikko. Vähän jänskättää: 4 työharjoittelupäivää jäljellä...Eilinen ja tämä päivä (ke ja to) ovat olleet hyvin maukkaita; olen ollut molempina päivinä leipomassa keksejä, eilen suklaakeksejä, tänään kokeiltiin ihan uutta reseptiä kookoskeksien muodossa, zo lekker <3 Täällä tulee kyllä syötyä noita keksejä harva se päivä, kun joku on aina tarjoamassa jotain tai sitten on itse leipomassa ja niitähän ei voi olla syömättä..Keskiviikkona olin lisäksi puutöissä aamupäivän, tänään kevyissä käsitöissä iltapäivän. Eräs asiakas sai sen hienon mosaiikkityön kehyksiä vaille valmiiksi ja siitä tuli todella hieno. Se on meriaiheinen työ. 

Nopeasti meni molemmat päivät. Tänään eräs asiakas tuli aamulla ja olin siinä jacket servicessä, toivoteltiin goede morgenit ja jotain häneltä kysyin; en muista nyt enää mitä niin hän vastasi ja sanoi mulle, että now that I saw you, my day is perfect :) Se on aivan ihana mies, aina puhuttelee mua nimellä ja kyselee kovasti Suomesta jne. Huumorimiehiä, vaikka vähän totisenoloinen ilmeeltään: aivan ihana, sanoin hänelle, että nyt sinä teit mun päivästä täydellisen :) 

Eilen eräs asiakas kysyi, että onko mulla postimerkkejä enkä heti älynnyt, että mitä hän tarkoitti :D Onneks mulla sattui olemaan kaksi suomalaista ruusuaiheista postimerkkiä lompakossa; hän sai toisen kokoelmiinsa. Leikkasin irti hänelle myös kahdesta tänne saamastani kirjeestä leimatut postimerkit ja annan ne hänelle ensi viikolla. Tänään iltapäivällä eräs nainen, jolle olen opettanut minä rakastan sinua-sanoi minulle, että you are lovely woman :) Ja hän lisäsi vielä hollanniksi, että hän myös tarkoittaa sitä (se mun piti vaan käännättää, koska en ymmärtänyt mitä hän tarkoitti, eikä hän osannut sanoa sitä englanniksi). Puheen tuottaminen on hänelle todella vaikeaa, joten en kyllä edes epäillyt hänen sanojaan <3 Opin pelaaman Rummigubia tänään (tai joku sen tapainen nimi), hauska peli, jota on kiva asiakkaiden kanssa pelata lounaan jälkeen.

Olin sopinut Idan kanssa, että näkisimme töiden jälkeen keskiviikkona ja meninkin keskustaan suoraan töistä, tarkoitus oli mennä DeWitte Haen-nimiseen ravintolaan, jossa työskentelee ns.vajaakuntoisia ihmisiä. Se oli kuitenkin jo mennyt kiinni, joten jouduimme valitsemaan toisen paikan. 

Olin huomannut jo aiemmin kaksi kreikkalaista ravintolaa ja ne olivat molemmat samalla kadulla, menimme toiseen, Olympiadiaan. Siellä ei ollut muita ja yllätyksemme luoksemme tuli mies, joka "arvasi", että olemme Suomesta ja heti alkoi lausumaan suomenkielisiä sanoja ja lauseita :D

Kävi ilmi hänen kanssaan jutellessamme, että hän oli syntyjään kreikkalainen, ja on ollut 26v Hollannissa; tavalliseen tapaan kuvioon liittyi rakkaus eli on naimisissa hollantilaisen naisen kanssa. Oikein mukava mies ja oli ilahtunut, kun juttelimme hänen kanssaan pitkän tovin ennen lähtöämme ja hän kehui suomalaisia turisteja Agios Nikolaoksessa.

 Kuulema ruotsalaiset ja suomalaiset ovat todella ystävällisiä ja mukavia; hänellä oli  vain positiivista sanottavaa, mikä oli tietysti ihan mukava kuulla. Söimme viininlehtikääryleitä, salaattia, tsatsikia, moussakaa ja tietysti Ouzoa, alku-ja jälkipalaksi :D Rakia ei ollut, mutta Ouzokin oli ihan hyvää ruoan päälle varsinkin. Todella hyvää moussakaa oli ja oikein viihtyisä ravintola. Hyvillä mielin ja massu täynnä tulin majapaikkaani ja tähän niin ihanaan huoneeseeni ja menin aikaisin nukkumaan. 

Tänään eli torstaina täällä satoi vettä, paistoi aurinko, satoi vettä, paistoi aurinko: vuorotellen...Mutta kylmä, tänään meni jo varmaan alle kymmeneen asteeseen: aamulla hengitykseni höyrysi kun lähdin töihin...Talviko tänne on tulossa?!! Paikalliset ovat ihmeissään, koska täällä ei ole näin kylmää ollut iäisyyksiin tähän aikaan vuodesta ja vaikka sää normaalistikin vaihtelee, on se kuitenkin jo paljon lämpimämpi. Ilmastonmuutos, se näkyy ja tuntuu joka kolkassa.

Huomenna alkaa siis viimeinen viikonloppu täällä: tarkoitus mennä torille ja lauantaina vähän kauppoja katselemaan. Näin yhden punaisen ison matkalaukun, jonka ajattelin ostaa, koska toi mikä mulla on mukana, on tosi vanha, painava ja hankala vedettävä, vaikka siinä pyörät onkin. 

Yritän ottaa kaiken irti viimeiseen asti ja olen kyllä jo hieman haikein mielin, mutta jäähyväisten aika on onneksi vasta ensi viikolla <3

P.S Täällä syödään leivän lisäksi tosi paljon keksejä ja kakkuja :D 

Sitten vähän lepoa ja töihin

Sunnuntai-ilta meni kamoja purkaessa ja nukkuessa. Maanantai eli eilinen oli täällä vapaapäivä, joka tuli ihan tarpeeseen :D Sain käytyä valokuvat läpi jne. Tänään sitten töihin pitkän viikonlopun jälkeen: sateesta huolimatta sinne oli erittäin kiva taas mennä :) Muistan aika paljon asiakkaiden nimiä, mutta on ne niin vaikeita; varsinkin, kun ne lausutaan ihan erilailla kuin kirjoitetaan :D Puutöihin ensiksi, etsiskelin mun keskeneräistä työtäni, mutta en löytänyt sitä mistään :( No, sen on joku varmaan tehnyt valmiiksi...Jotenkin hirmu nopeasti meni aamupäivä, lounaan jälkeen istuttiin salissa ja kävin tietokoneella. Iltapäivän vietin kevyissä käsitöissä ja sain värjätä kangasta: ihan sama mitä hommaa, mutta kun käsillä tekee niin se on mahtavaa <3 Jotenkin sellainen hiljaisempi päivä, asiakkaita ei ollut niin paljoa ja osa lähti aamupäivän jälkeen kotiin. Alan nyt vähän hahmottamaan enemmän asiakkaiden yksilöllisiä ominaisuuksiaan ja piirteitään; sikäli harmillista, että harjoittelu loppuu piakkoin. 

Naarde-Bussumin asema

Toki mulla on kova ikävä lapsia ja saunaa :) Eikä ajatus siitä, että Suomessa on lämmin ja kaunista, tunnu ollenkaan pahalta :D Pari ekaa viikkoa oli sellainen olo, että en halua lähteä täältä mihinkään...Toisaalta mä haluaisin tehdä täälläkin vielä vaikka mitä, mutta katsotaan mitkä toteutuu: säätila ei kauheesti muutu, viikonloppuna ja ensi vkon alussa ehkä aurinko näyttäytyy. Se vaikuttaa niin paljon mieleen tällä hetkellä; auringon valoa kun ei Suomessa liikaa saa ja täällä on ollut aika harmaata. Viime viikolla oli yksi aurinkoinen päivä <3 Iltapäivällä se mun keskeneräinen työnikin löytyi; saan sen viimeisteltyä huomenna :)

Amsterdamin kaupan ikkuna

Silti mä nautin täällä olosta ihan mielettömästi ja suosittelen jokaiselle vaihtoon hakemista: Hollanti on loistava vaihtoehto, mutta toki niitä on muitakin maita minne hakea. Pidän edelleen kovasti tästä ilmapiiristä ja ihmisistä; aion palata Hollantiin ja toivottavasti vielä moneen eri paikkaan. Nyt mun on aika alkaa nukkumaan: huomenna uusi päivä, uudet kuviot ja aikomus mennä Idan kanssa kaupungille syömään <3 Päästään puhua pulputtamaan ihan suomeksi :D Sain tänään yhdeltä työntekijältä todella paljon kehuja (oli ihan oikeasti hämmästynyt) kielitaidostani, että olen niin nopeasti oppinut hollantia <3 Mä olen aina tykännyt kielistä ja nyt kun on päässyt vähän jyvälle koko kielestä niin onhan sitä mielekästä opetella lisää :)
Goede nacht <3

Rijksmuseum

Niin oli aika hurahtanut, että oli edessä tavaroiden pakkaus ja huoneen luovutus: Ida oli lähtenyt jo aikaisin aamulla Dordrechtiin. Mä jätin reppuni ja kassini hotellin huomaan ja lähdin Rijksmuseumiin Museumpleinille. Jotain ihmeellistä: aurinko alkoi paistamaan, ei sitä kauaa kestänyt, mutta ilma oli lämmin muuten. Täällä on ollut suhteellisen viileää ja sateista viime aikoina. Kävin ensin syömässä aamiaisen ja sitten lähdin museolle: valtava aukio, missä oli kahviloita ja museokauppa, puistoalue ja tietenkin paikallisia tuliaisia myyviä putiikkeja. 

    Van Goghin ihania töitä, ostin muutaman kortin ja kuvan sekä tietysti jääkaappimagneetteja ja sen sellaista :D Aurinko tosiaan teki kaikesta vielä kauniimpaa <3 Mulla oli lippu museoon jo valmiina, joten luulin, ettei mun tarvitse jonottaa mihinkään, mutta ulkojonossa piti olla niinkuin muutkin, mutta sisällä pääsin suoraan näyttelyyn. 

Aloitin sisääntulo- kerroksesta ja Aasian paviljongista. Intia on ollut Hollannin kiinnostuksen kohde, ensin kauppatavaramaana, sitten sen taiteen johdosta. Mä oon ihmetellytkin, kun täällä on Buddha-patsaita pihoilla ja tavaratalossa oli oikein oma Buddha-osasto :) Ehkä se juontaa tuolta taiteesta.....Mulla oli siis kamera mukana ja otin noin nelisensataa kuvaa, ilman salamaa piti kuvata.

Olin vajaa 5 h museossa ja tunsin lähtiessäni pois, että olin ollut jossain ihan toisessa maailmassa. Oikeastaan mun ensimmäinen "oikea" taidenäyttelykokemus ja olin täysin myyty, todella vaikuttava kokemus <3 Se tuntuu vieläkin hieman epätodelliselta, että olin siellä. Sinne on päästävä uuudestaan :) Osan katsoin kiireellä läpi, koska sinne tuli kauhea ryysis ja mulla alkoi olemaan sellainen olo, että nyt pitää päästä ulos välillä. Suosittelen ehdottomasti käymään,  vaikka vain jo sen takia retki Amsterdamiin on todella kannattava <3 Siellä oli siis eri osastoja: Aasian paviljonki, kokoelmia, eri vuosisatoja ja eri taiteen aikakausia. Mä en ole mikään modernin taiteen ystävä, joten tuolla oli juuri niitä "oikeita" maalauksia, jotka ovat aivan huikeita ja joita on tehty tunteella jokaista yksityiskohtaa myöten. Kävin vegepurilaisella ja kahvilla, ostin lisää tuliaisia ja lähdin hakemaan hotellilta tavaroitani. Sieltä asemalle ja Dordrechtiin vievään junaan: olin tosi väsynyt, mutta ah niin onnellinen <3 Mahtava päivä, upea viikonloppu!!

Amsterdam

Dat es zo schoon: Amsterdam :) Lähdin perjantaina vuokraemäntäni kanssa autolla kohti Bussumia, jonne pääsin hänen kyydissään. Ajeltiin ihania teitä ja hän näytti vähän muitakin paikkoja siinä samalla. Naarde-Bussumista otin kahvia ja jotain pizzan näköistä, hyppäsin junaan ja pääsin mukavasti Amsterdamiin. Aika hieno tunne oli sinne saapuessa: jotain vanhaa, jotain tuttua, jotain uutta...ja ihan hirveästi ihmisiä, olin hetken aikaa pää pyörällä siitä vilskeestä ja vilinästä. Ik was in de stad, die ik verliet 21 jaar geleden <3 

Satoi vettä ja mä olin tietenkin lähtenyt ilman minkäänlaisia sadevarustuksia: mitä niitä nyt on, sateenvarjo tai sadeviitta tms :D Kävin hakemassa vähän karttoja infosta, hyppäsin bussiin ja suuntasin Jordaaniin, Lindengrachtiin, missä meidän hotelli oli. Pieni, 2 vkoa sitten avattu hotelli, vaikutti oikein mukavalta.
  
Takki ja vaatteet kuivumaan, kahvia kitusiin ja huilimaan. Kerkesin hyvin vähän asettua ja vaatteet kuivua ennenkuin lähdin Idaa vastaan asemalle. Sitten mentiinkin suoraan vähän katselemaan paikkoja :) Ihmisiä oli tosi paljon ja niitä tuntui tulevan joka suunnalta :D Punaisten lyhtyjen alue: sinne me silloinkin, kauan sitten mentiin heti ensimmäisenä ja onhan se aika hurjaa touhua. Samanlailla ne kyllä räpläs kännyköitä siellä kun kaikki muutkin, mikä oli jotenkin huvittavaa, mutta myös kovin epätodellista. Yleensä se koko juttu. :D Tosin se on aika surullista, koska siihen bisnekseen liittyy ikäviä asioita.. Eniten ehkä kuitenkin tekee pahaa katsoa niitä miehiä, jotka siellä pyörii. 

Me etsittiin kierrellessämme samalla ruokapaikkaa ja päädyttiin erääseen kiinalaiseen ravintolaan, jossa söimme hyvät ateriat; ruokien jälkeen saimme ruusut :) Suomalaisina tottumattomina moiseen, kysyimme heti, että miksi ja he sanoivat, että just roses for ladies :) Dank u wel <3
 


Kiertelimme paikkoja, ostimme jälkiruoat ja lähdimme hotellin suuntaan. Kävimme ruokakaupassakin hakemassa vähän kahvia, aamuksi banaania ja sen sellaista. Sitten huomasin, että me oltiin kävelty jotenkin liian pitkälle eli siinä jutellessamme meni se kadunkulma ohi, josta meidän olisi pitänyt kääntyä :D No teimme ylimääräisen lenkin ja sen verran tuli käveltyä koko päivän aikana, että oli todella ihanaa päästä hotelliin ja sänkyyn. Kello oli kuitenkin jo yli yksi yöllä, joten ei mennyt kauaa, kun Nukku-Matti tuli ;)

Zaterdag: hotellilta alkoi suoraan mahtava torialue, jonne menimme ensiksi. Ihania kasviksia ja hedelmiä, juustoa ja vaikka mitä herkkuja. Niin paljon halvempia tietyt jutut, että yksi matkalaukku olisi tarpeen ihan vaan ruokaostoksille :D Ostin yhden riemunkirjavan hippimekon ja muutaman tuliaisen. Jatkettiin matkaa kohti Dam Squaren takana olevaa Nine Streets-aluetta: kivoja kauppoja, ravintoloita etc. Siinä vaan unohtui Waterlooplein ja kirpputori: se on aivan mahtava, tai oli ainakin silloin muinoin, ja edelleen se on auki muutoin paitsi sunnuntaisin. Se jäi harmittamaan kyllä vähän, koska olisin ilman muuta halunnut käydä siellä, mutta en tiedä miten unohdin sen ihan tyystin.No, seuraavalla kerralla sitten :) Seuraavaan kertaan jäi monta muutakin paikkaa, joten täytyy päästä uudestaan: viikonloppu on niin lyhyt aika, kun on monta paikkaa missä haluais käydä ja kuitenkin kun on koko ajan liikenteessä, ei jaksa ihan joka paikkaan rynniä. Käytiin toasteilla ja kahvilla, sitten hotelliin hetkeksi huilaamaan ja illalla käytiin syömässä, tällä kertaa etsittiin intialaista ravintolaa, jota ei jostain kumman syystä löytynyt, vaikka edellisenä päivänä olin nähnyt niitä useammankin :D

Syötiin pikkuruisessa tiibetiläisessä ravintolassa: ruoka oli hyvää, mutta vähän pettymys, seasonal vegetable with garlic sauce, kastike oli hyvää ja maistui inkiväärille, mutta valkosipulia mä en siinä maistanut. Pari Bacardi-snapsia ja jälkiruoka, nälkä lähti ja huomasimme, että olimme taas lähempänä yhtätoista syömässä "päivällistä" :D 
Mä lampsutin hotellille, Ida meni käymään yksissä bileissä ja seuraavana päivänä muistin Ice Barin, missä mun oli tarkoitus käydä. Se on jäästä tehty baari ja siellä saa olla max.30 min, viltin kera tietysti :D Seuraavaan kertaan siis sekin :D Alla muutamia kuvia:

Valkoinen staffi ja keramiikkasydän :)

Juuri eilen mietin, että missä mä mahdoin nähdä sen viime viikolla näkemäni valkoisen staffin ja kas, tänään sen sitten näin aamulla, paria pysäkkiä ennen päätepysäkkiä, missä mä jään pois. Se oli varmaankin uros ja ihan kuin meidän Helmi (joka on siis valkoinen, kuuro staffi; nätti kun mikä ja aivan ihastuttava luonteeltaan), mä heti ajattelin, että siinä olis Helmille uros :D Ihan samannäköinen ja -oloinen, katse ja kaikki <3 

No menin töihin ja olin siinä eteisessä vastaanottamassa asiakkaita: yksi mies pyysi. että tulisin auttamaan häntä takin kanssa ja mä ihmettelin vähän, koska hän saa sen takin päälle, pois ja henkariin ihan itsekin. Laitoin hänen takkinsa henkariin ja samalla hän antoi mulle sellaisen keraamisen sydämen :)

Mä tulin niin iloiseksi ja ajattelin, että en mä turhaan täällä ole; menee se arviointi jaksosta sitten hyvin tai tosi hyvin :D

Bakkerijn oli aamupäivällä vuorossa ja se oli oikein mukavaa: leivottiin sellaisia kuivakakkuja rusinoilla tai ilman (ilman) pieniin vuokiin, jokainen sai sitten ostaa omansa pois. 

Kaikkein parasta on se, että mä ymmärrän jo joitain keskusteluja hollannin kielellä; toki suurin osa niistä on ihan hepreaa, kun puhe on yleensä vielä nopeaa. Asiakkaat sen sijaan puhuvat sen verran hitaammin, että pysyn hyvin mukana. Ja tänään jatkettiin Minä rakastan sinua-lauseen opettelua; kirjoitin sen paperille ylös sitä harjoittelevalle naiselle :)

Hassua on se, että mä olen huomannut, että mä ymmärrän välillä jo puolesta sanastakin jonkun asian; kuudes aisti tai jotain sellaista? :D Vai onko sitä vaan niin "aistit auki", että herkistyy; mene ja tiedä, mutta se on hyvä juttu...varsinkin kun on se yhteys toiseen ihmiseen. Tuolla on siis kuitenkin suurimmalla osalla joku aivoihin liittyvä onnettomuus/sairaus. Tai ehkä siinä on se, että käyttää niin paljon kaikkea muuta kommunikointia, koska ei ole sitä yhteistä puhekieltä? No mielenkiintoista joka tapauksessa...

Ja opin uuden sanankin, daah; käytetään tullessa ja mennessä :) Täällä siis bussissa matkustajat tervehtivät kuljettajaa ja samoin kiittävät matkasta tai moikkaavat lähtiessään; pari päivää kerkesin ihmetellä mikä toi daah on, kun toiset huutelee sitä bussista lähteissään eli sanotaan heippa :)

Lunchin jälkeen jäätiin saliin ja alettiin pelaamaan Triminoes (tripla-domino), eräs mies tuumas, että ei hän pelaa, mutta mä sain hänet osallistumaan ja hän voitti kaksi kertaa. Ei meinannut siksi ensin alkaa pelaamaan, kun aina häviää: sanoin, että on ihan kiva pelata, ihan sama voittaako vai häviääkö :D Niin me pelattiin ja oli tosi mukavaa.

Pieniä, mutta mulle isoja juttuja, joista saan paljon iloa ja onnellisuutta. Tänään mua kyllä on ärsyttänyt myöskin ihan suunnattomasti toi loputon sade, jota on kestänyt koko hela päivän; mua paleltaa ja mä haluan valoa!! 

Iltapäivä kevyissä käsitöissä, missä tehtiin hyvin erilaisia töitä; mulle piirustuksia antaneen miehen mosaiikkityö on kohta täysin valmis eli mosaiikit on paikoillaan, massa päälle ja kehykset vielä eli ehdin näkemään sen ennen kuin lähden. Josta muuten tulikin mieleeni, että tuli sellainen pieni hetki tänään, joka ei tuntunut kivalta: tasan kaksi viikkoa olen töissä tuolla ja sitten kotiin...
Kääk, en halua miettiä sitä etukäteen: päivä kerrallaan, huomenna lähdemme Amsterdamiin ja toivon todella, ettei sada ja saisin kuvattua siellä. Museot on kuulema ruuhkaisia, mutta toivottavasti ei jää sen takia näkemättä, koska mä haluan käydä Riejksmuseumissa sekä Van Goghin museossa ja Anne Frankin talossa.

Ensi viikolla on maanantai vapaata, koska paikka on suljettu: täällä on joku Pinkshteren (ei tietoa oikeasta sanasta) ja on pyhäpäivä. Meillä ei taida olla Suomessa vastaavaa: se ei liity pääsiäiseen, mutta se liittyy Jeesukseen jotenkin?! Eli ensi viikolla tiistaina töihin :) Ihana "työkaverini" toi mut autolla, ettei tarvinnut kahlata tuolla sateessa; olin tietenkin ilman sateenvarjoa liikenteessä. Mulla olis ollut kotona kaksi sadeviittaa ja toisen olin ottamassa mukaani, mutta unohdin; etsiessäni sitä mulle tuli jotain tärkeämpää ja sitten se unohtui koko viitta :D No toisaalta, en ole sokeria ja vaatteetkin kuivuu :)

Anouk ja Aurinko :)

Woensdag 15.5.2013 Aamulla satoi vettä niin kuin usein viime päivinä on satanut, ja mä en ole kauhean innoissani siitä, mutta ei multa kukaan kysynytkään mitään :D Ollut sellaista koleaa, ja mä kaipaan lämpöä, vaikka en kestäkään kauhean lämmintä tai helteitä. Onneksi täällä ei ihan taukoamatta sada, esim.tänään kirkastui ja aurinko on paistanut n.yhdestä asti iltaan saakka. Ihan mahtavaa, heti on paljon pirteämpi mieli.

Uutinen tänään on ollut se, että Hollanti on päässyt monien vuosien jälkeen vihdoin Euroviisujen finaaliin, kappaletta en ole kuullut, mutta esittäjä on Anouk ja hän on hyvä laulaja, tosin vähän eri genreä yleensä edustanut. Katsotaan kuinka käy :D 

Somewhere, someone is looking for exactly what we offer.. Pikkupuodin toinen seinä alkaa olla valmis ja se näyttää tosi kauniilta <3 Tuolla olis niin paljon kaikkea ihanaa ostettavaa, mutta mihin ihmeeseen mä ne laitan??? Pakko varmaan ostaa uusi matkalaukku :D

Olis niin ihana viedä tuliaisiksikin vaikka mitä :) Katsotaan nyt...

Olin aamupäivän puutöissä ja koska kukaan ei tarvinnut erityisesti apua, pyysin saada itselleni jotain tehtävää: sain kin tosi kiva puutyön, jonka näytän, kun saan sen valmiiksi. Niin ihanaa tehdä käsillä kaikenlaista, nyt maalausta ja pientä muuta hommaa; näette sitten :)

Asiakkaita oli tänään 44; ilmankos tuntui siltä, että oli aikamoinen hässäkkä koko päivän, mutta mukava päivä.Iltapäivän olin kevyissä käsitöissä ja sain eräältä naiselta ihanan kortin <3 
Sillä oli sellainen muovikotelo täynnä kortteja ja mä luulin ne on ton paikan kortteja, mutta sitten kävi ilmi, että se nainen on tehnyt ne kaikki itse. Hän siis koristelee kortteja kuvin, ompelee helmiä ja sellaisia kirjailuja niihin: todella upeita :) 
Toi kortti on jo vanhempi, mutta se on ihan kuin siinä olis mun poika (10v) vauvana <3

Aurinko pullahti paistelemaan joskus yhden jälkeen ja siinä se sitten paistoikin koko päivän, iltaan asti. Kahvitauko iltapäivällä ja pääsi pitkästä aikaa ulos juomaan. Nice <3

Lumpeenlehtiä ja mansikankukkia..

Opetin jo aiemmin parille ohjaajalle: Minä rakastan sinua ja toinen oli sen unohtanut, joten kertasimme sitä ja samassa pöydässä olevat asiakkaat (varsinkin yksi nainen) innostui kovin opettelemaan sitä.
Olin iltapäivällä takkeja laittamassa ihmisten päälle ja ko.nainen halusi vielä kerrata sitä; se oli niin liikuttava, kun hänellä on muutenkin vaikea tuottaa puhetta ja sitten hän lausui sitä minä rakastan sinua-peräjälkeen, sanoin hänen hakijalleen, että kuuntelepa...Hakija (ne on niiden minibussien kuljettajia) ihmetteli, että mitä ihmettä se nainen puhuu ja mä kerroin, että se on suomenkieltä ja mitä se tarkoittaa :D Niillä oli tosi hauskaa ja mä jäin nauramaan sinne naulakolle. Tulin tosi iloiseksi siitä :)

Yksi kuva vielä puodista :)

Täällä Satu Salmi, Dordrecht. Lopetan tällä erää tähän, nukkukaa hyvin ja pysykää kuulolla ;)

Piirustuksia & nitistetty muurahainen

Aivan mahtava olo taas, kun lähdin töistä, siis ne ihmiset saa mut niin hyvälle tuulelle ja musta tuntuu, että mä tuon myös heille uuden tuulahduksen, from Finland :D Litmanen :D

Aamukahvilla oltiin siinä pöydän ääressä ja näin muurahaisen kipittelevän siinä valkealla pöydällä, yksi asiakas meinasi nitistää sen ja sanoi, please, don't do that...it won't hurt you, let it go. Sekin muurahainen taisi olla eksyksissä...Nainen ei nitistänyt sitä, mutta sitten se onneton muurahainen meni sen tarjottimen toiselle puolelle ja ennenkuin huomasinkaan, eräs toinen nainen liiskasi sen, ja sillä oli kauhean hauskaa; en tiedä nauroiko se sille, että se liiskasi sen vai sille, että mä en olis halunnut sen muurahaisen kuolevan :D Mene ja tiedä. Se on sellainen nainen, joka nauraa ihan koko ajan; tosi mukava ja vähän höpsö ja nauraa aina.

Aamupäivän vietin taas puutöissä, tein yhden miehen kanssa sellaista kahden istuttavaa penkkiä; viimeksi oli yhden hengen penkki :) Pääsin uuteen laitteeseen käsiksi eli piti porata reiät sellaisten centin leveiden puukappaleiden päihin. Puutappeja, saha, mitta, timpurin kynä ja liimaa, puiden lisäksi tietysti. Sitä liimaa sitten revin iltapäivällä hiuksistani: ihmettelin mikä ihmeen möykky mulla on päässä ja kas, se oli siitä liimaa, jota mulla oli sormet ja kädetkin täynnä. Viimeksi laitoin liian vähän liimaa niin ajattelin nyt tursutella sitä ihan kunnolla : 

Kahvitauolla taas herkuteltiin: minisuukkoja ja ne oli kyllä Brunbergin suukkoihin verrattuna toooosi makeita, oikein äklömakeita. Yksi mies, joka niitä antoi muille teki sellaisen jäynän toiselle miehelle, kun se ojensi kätensä pöydän yli ottaakseen vastaan sen makean mollukan, niin se mies länttäsi sen niin sen toisen käteen, että se murskaantui ja se mies joutui nuolemaan koko käden :D Kukaan ei ollut moksiskaan, ne vaan nauroi ja mäkin nauroin, koska se oli niin huvittava tilanne...

Aika meni nopeasti, kun sai itse tehdä jotain ja pian olikin ruokatauon aika. Iltapäivällä olin kevyissä käsitöissä ja olin aiemmin nähnyt erään miehen (jonka kanssa mulla on ollut tapana jutella tosi paljon) ja hän sanoi, että hänellä on nyt minulle piirustuksia...

Rotterdam

Olin kerran sanonut hänelle, että voisikohan hän piirtää mulle jonkun piirustuksen ennen kuin lähden; sain häneltä kolme aivan upeaa piirustusta, jotka päätyvät kotona kyllä kehyksiin seinälle!! Olin niin otettu, etten oikein saanut sanaa suusta...Juttelin hänen kanssaan taas pitkään ja katselin, kun hän teki mosaiikkitauluaan: se on kaunis meriaiheinen ja toivon, että se valmistuu ennen lähtöäni, jotta näen sen valmiina. Hieno päivä, iltapäivän lopuksi olin avustamassa takkien kanssa pariin uuteen mieheen tutustuin, joista toinen ei juuri englantia puhunut, mutta tunnistin Litmasen, kun sanoin tulevani Suomesta :D Tuntuu, että en ole turhaan täällä: ihan mahtava kokemus kaikinpuolin ja onneksi vielä on puolet jäljellä <3          Wel je rousten :)

Groningen

Molenaasgraaf

Eksynyt muurahainen

Ihmettelin aamulla, kun olin Overwegin oven takana, että miksi siellä on pimeää..Jostain kuului miehen ääni: Satyy..The door is closed...Onneksi sade oli lakannut, menin autolle ja siellä istui 5 työntekijää ja yksi seisoi siinä ulkopuolella; mä pikkuisen ihmettelin, että miksi se siinä seisoi, mutta ajattelin autossa on joku sen tuttu ja on jäänyt juttelemaan. 
Yksi työntekijä oli lähtenyt hakemaan unohtunutta avaintaan, siihen kerkesi tulla muutama asiakaskin ja niitä vaan nauratti kovasti. 
Kello oli 8.55 kun päästiin sisälle ja normaalisti siinä vaiheessa aloitellaan jo aamukahveja, mutta tänään se siis vähän viivästyi.

Kävin katsomassa sen huoneen, jonka olin teipannut ja se oli maalattu: olivat kovin tyytyväisiä teippauksiini, jolloin huokaisin, kun olin epävarma oliko se varmasti tarpeeksi 
hyvä ja oli se :) Ensimmäinen hylly paikoillaan..

Linnunpönttöjä ja mitähän muuta??

                                               
Puodista tulee hieno!! Ostin lisää kortteja tänään, koska haluan omalta osaltani tukea heidän toimintaansa ja tulevaisuutta. Pienikokoinen linnunpönttö saattaisi mahtua matkalaukkuun, jahka vähän teen muutamia järjestelyjä :D
Katsotaan mitä kaikkea nyt laittaa myyntiin ja mitä kaikkea mä tuon mukanani :)

Olin koko päivän tänään kevyempien käsitöiden parissa ja täytyy sanoa, että siellä ei ole yhtään niin hyvä meno, kun puutöiden tekijöillä; mukavia asiakkaita sielläkin toki on, mutta kukaan ei laulele eikä radio ole päällä :D 

Helmikala roikkumaan koristeeksi

Avaimenperäksi tai koristeeksi laukkuun

Päivän eläinhavainto oli käsityöhuoneen lattialla kipittelevä muurahainen, se oli ihan yksin eikä se tuntunut tietävän minne sen pitää mennä :( Se oli selkeästi eksyksissä...

Ja siitä salmiakista: täältä saa parempaa salmiakkia kuin Suomesta (no ei ehkä oo merkkarin vielä voittanutta ;) ) Venco Jubes, zacht zout, yummy :D

Päivän keltainen on tänään: tsadaa...muovikassi :D

Tuliaisia Pariisista

Tuliaisia Pariisista Idalta <3 

Pääsin puhumaan suomea, nauttimaan ihanaa ruusuteetä sekä syömään hyvän päivällisen. Koko lauantain satoi, joten kirjoittelin kortteja vähän piirustelin. Tänään olikin sitten jo ihan mukava päästä vähän liikenteeseen. Kaksi viikkoa takana, kolme edessä; ihan mahtavaa. Ensi viikonloppuna ollaankin Amsterdamista, joten mielenkiintoinen viikko tulossa. Nyt, kauniita unia-Wel je rousten <3

Silence

Tänään torstaina on ollut vapaapäivä myös täällä eli harjoittelupaikkani oli suljettuna eikä ollut töitä. Olinkin niin väsynyt, että nukuin jo tosi aikaisesta illasta pitkään aamulla. Levottomia unia ja heräilin silloin tällöin jostain syystä olen alkanut heräilemään täällä öisin, vaikka alkuun nukuin kuin tukki enkä yleensä heräile öisin. Täällä on kyllä niin huono äänieristys, että ulkoa kuuluu puhekin tänne, saati sitten autojen ym.äänet. Ilahduttavaa siinä on se, että kuulen melkein koko ajan lintujen laulua tänne huoneeseeni <3

Vasta illemmalla lähdin käymään ulkona, perheen tyttären ja hänen poikaystävänsä kanssa, kävin nostamassa rahaa ja sitten haettiin turkkilaisesta pizzeriasta hollantilaista ruokaa: kapsalon tms.nimeltään sellainen annos mihin tulee alle ranskalaisia perunoita, lihaa (yleensä kebab-lihaa, mutta mä otin kanaa), juustoa paljon ja päällimäiseksi salaatit ja valkosipulikastike sekaan, sai siihen jotain chilijutskaakin, mutta sitä mä en ottanut.

Oli tosi hyvää :) Maistoin myös Ayraa (Ajraa), turkkilaista jugurttimaitoa, ikäänkuin suolaista jugurttia. Aika jännän makuista, kuulema hyvä juotava helteillä ja niin varmaan onkin. Siitä mä olin yllättynyt, että täällä syödään tosi paljon perunaa eri muodoissaan ja majoneesia, varsinkin isojen pehmeiden ranskanperunoiden kanssa. Lekker :)

Hollantilaiset ovat muuten aika kovia herkkujen perään, olen huomannut tässä parin viikon aikana ;) Mietin mitä mä keksisin suomalaista ruokaa tehdä täällä ennen lähtöäni ja sehän on kaalilaatikko, joku jälkiruoka tietysti siihen myöskin, mutta se on helpompi keksiä.

Vrijdaag: Breda & Oosterhout

Kuulin, että Biesboschissa on National Park: iso ja upea Kansallispuisto, joten ajattelin, että lähdenpä käymään siellä. Se mitä en ajatellut, että sinne pitää mennä aikaisin aamusta, jotta siellä ehtii olla koko päivän. Jotenkin niin tuttua mulle toi "ei ajatteleminen" :D 

Anyway, lähdin junalla Bredaan ja kas, junassa huomasin, etten ollut muistanut tehdä check in-leimausta: istuin siellä junassa kortti kädessäni ja totesin, että matkustan nyt sitten pummilla, ei sitä siellä enää saanut leimattua. Matka veloittuu siten, että mennessä check in ja lähtiessä check out ja summa määräytyy matkustetun määrän mukaan. 

Bredassa kirjoittelin muutaman kortin bussia odotellessani, jolla menin Oosterhoutiin ja sieltä olis vielä pitänyt mennä yksi matka bussilla Drimmeleniin. Tajusin Oosterhoutissa, että Drimmeleniin menee busseja tunnin välein, kello oli melkein neljä; päätin etsiä jotain syötävää ja lähteä takaisin. Biesboschiin menisin ajan kanssa toisena päivänä.

Kävin siis syömässä spaghettia (eka kerta, kun syön täällä pastaruokaa) ja vietin mukavan jutteluhetken paikan pitäjien kanssa, nuorempi ja vanhempi nainen. Heiltä opin lisää hollantia: Wel je rousten, hyvien unien toivotus :)

Bussissa istuessani ihailin maisemia ja mietin millaista elämää he siellä mahtavat elää. Oosterhout ei ole mikään iso paikka, kauppoja, muutamia ravintoloita ja kahviloita, sieviä taloja erilaisine koristeineen jonkin verran kerrostaloja ja isoja tyhjiä tontteja, jotka näyttivät juuri alkamaisillaan olevilta rakennustyömailta. Meitä ihmisiä on maailmassa niin paljon ja jokaisella oma elämänsä, oma tarinansa.

Vähän harmittelin, etten nähnyt ihania eläimiä siellä puistossa, mutta Bredassa sitten hain smoothien ja käpyttelin edessä olevaan isohkoon puistoon (Park Valkenberg), joka näytti hyvin kauniilta. Kuvailin siellä vähän puita ja ympärillä avartuvaa jokimaisemaa.
Ensimmäisenä törmäsin ilokseni ihanaan perheeseen, johon kuului kanaemo, kukko ja 6 tipusta. Siihen tuli vanha mies, joka toi niille syötävää. Seurailin tovin niiden syömispuuhia ja visusti kipittelivät tipuset emonsa perässä. Kukkoja siellä oli useampiakin.                           

  Puistossa oli mm.oheinen monumentti,  muistomerkki sodassa kuolleille sekä renesanssin aikainen patsas Henri III puutarhassa.

 

Oli siellä toinenkin perhe: valkoposkihanhi poikueineen ja lintuja, erilaisia lintuja, joista mä nyt lokin tunnistin. Punanaamaisia hanhia tms.siellä oli myös, ne oli aika hauskan näköisiä :D Suihkulähde ja paljon hienoja vanhoja puita sekä kauniita kukkia. Rhodot mm.kukkii jo.

Tapasin vielä poislähtiessäni ihanan pikkuruisen valkoisen koiranpennun: kysyin saanko ottaa pari kuvaa, mies vastasi juu ota vaan, vastaantuleva nainen huusi jo kaukaa, että onko toi aito :D Se kieltämättä näytti lelulta, mutta kyllä se ihan aito oli :)